Ihmiskunta tarvitsee uusia ratkaisuja

Ihmisiä on vuosi vuodelta enemmän. Tarvitsemme uusia ratkaisuja, ja tiede voi tuoda niitä. Ihminen muutoksessa on yksi tämän vuoden tiedepohjaisen ideakilpailu Helsinki Challengen kolmesta pääteemasta.

Maapallon väestö kasvaa noin 75 miljoonalla ihmisellä joka vuosi. Väestönkasvu keskittyy pääasiassa kehittyviin maihin, joissa muun muassa ravinnontuotanto ja terveydenhuolto ovat viime vuosina edistyneet. Teknologian ja lääketieteen kehityksen ansiosta on muun muassa pystytty pelastamaan noin 37 miljoonan tuberkuloosipotilaan henki. Erityisesti Afrikan manteretta vaivanneiden lasten HIV-tartuntojen määrä on pienentynyt miltei 60 prosentilla 2000-luvun alusta.

Tästä huolimatta väestönkasvu tuo etenkin jo valmiiksi vähäosaisiin maailman kolkkiin haasteita, jotka vaikuttavat kaikkiin elämänalueisiin. Erityisesti tasa-arvoisen koulutuksen ja lääketieteen läpimurtojen tarve nousee entistä tärkeämmäksi. Maailman runsaasta 100 miljoonasta lukutaidottomasta yli puolet on naisia. 57 miljoonaa lasta ei pääse kouluun. Työsarkaa on paljon.

Vuonna 2016 alkaneessa YK:n universaalissa Agenda2030-ohjelmassa asetetaan 17 kestävän kehityksen tavoitetta köyhyyden poistamiseksi, tasa-arvon vahvistamiseksi ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Nyt toisen kerran järjestettävän tiedepohjaisen ideakilpailu Helsinki Challengen teema Ihminen muutoksessa kumpuaa Agenda 2030 -tavoitteista.

Ikääntyminen ja elintasosairaudet vaivaavat länsimaita

Siinä missä kehitysmaissa väestö kasvaa, Euroopassa se vähenee ja vanhenee. Iän myötä erityisesti yksinäisyys ja sen lieveilmiöt lisääntyvät, kertoo Helsinki Mission Senioripysäkin ryhmänohjaaja, psykoterapeutti Satu Pajanne-Alanko.

“Yksinäisyys voi tuoda mukanaan masennusta, muistisairauksia, puhumattomuutta ja konflikteja läheisten kanssa. Vaikka ympärillä olisi paljon porukkaa, seniori voi silti tuntea olonsa yksinäiseksi.”

Pajanne-Alangon mielestä vanhuksille tulisi tarjota enemmän ryhmän tukea esimerkiksi terapiassa. Yksinäisyydestä ei pääse eroon pillereillä. Vanhusten valtavaa elämänkokemusta pitäisi hyödyntää paremmin, ja ryhmät tarjoaisivat syrjäytymisvaarassa oleville matalan kynnyksen siirtymän takaisin yhteiskuntaan.

Ikääntyminen on tyypillisesti länsimaiden haaste. Samalla kun kehitysmaiden perusongelmia saadaan jossain määrin ratkottua, länsimaissa syntyy uudenlaisia ongelmia, joihin tarvitaan yhtä lailla ratkaisuja. Ikääntymisen lisäksi syöpäsairauksien ja ylipainon kaltaisten elintaso-ongelmien lisääntyminen on yksi aikamme suuria haasteita.

Antibioottiresistenssi on suuri uhkakuva erityisesti Etelä-Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Bakteerit kasvavat entistä vastustuskykyisemmiksi, minkä vuoksi harmittomiakaan tulehduksia ei enää pian voida hoitaa antibiooteilla.

“Noin 700 000 ihmistä kuolee vuosittain maailmassa resistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin. Ratkaisu antibioottiresistenssiin ei ole se, että keksitään uusia lääkkeitä. Sen sijaan täytyy pärjätä vanhoilla ja keksi uusia keinoja infektioiden ehkäisemiseen ja vähentämiseen sairaaloissa”, sanoo Helsingin yliopiston lasten infektiotautien professori Harri Saxén.

Eriarvoisuus hiipii koulutukseen

Kolmas keskeinen epäkohta muuttuvassa maailmassa on eriarvoistuminen. Oli kyse sitten koulutuksesta, sukupuolesta tai terveydestä, epätasa-arvon lisääntyminen on massiivinen hidaste kestävälle tulevaisuudelle. Sosiaalinen ja koulutuksen eriarvoistuminen kulkevat Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkija Jouni Välijärven mukaan käsi kädessä.

“Oppimistulokset ovat heikompia oppilailla, jotka saavat keskimäärin huonommin sosiaalista, asenteellista ja muuta tukea. Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen rakenteen muutos, esimerkiksi kasvava työttömyys, heijastuu kouluun liittyvään kielteiseen asenteeseen ja heikkoon sitoutumiseen.”

Suomi tunnetaan koulutuksen huippumaana, vaikka PISA-tuloksemme lähtivät laskuun jo vuonna 2006. Suomessakin yhä useampi jää lukutaidossa PISA-asteikon minimitason alapuolelle. Syy tähän on Välijärven mukaan se, että kasvava joukko oppilaita on menettänyt kiinnostuksen lukutaidon kehittymistä tukeviin vapaa-ajan harrasteisiin.

“Erityisesti pojat ja alempien sosiaaliryhmien edustajat eivät juuri lue. Koulu on aidosti kilpailutilanteessa nuorten kiinnostuksesta ja ajasta, ja teknologian vaikutus tähän on ilmeinen.”

Sekä Välijärvi että Saxén korostavat, että tietotekniikalla on keskeinen merkitys tulevaisuudessa niin koulutuksessa kuin lääketieteessä. Koulutuksen näkökulmasta on olennaista kartoittaa uusia taitoja, jotka ovat tulevaisuuden yhteiskunnan kannalta merkittäviä. Tällainen on esimerkiksi taito navigoida erilaisissa tietoympäristöissä. Lääketieteessä tietotekniset ratkaisut, kuten virtuaaliklinikat ja sovellukset, voivat mullistaa terveydenhuoltoa.

Ihmiskunnan täyttä potentiaalia ei tavoiteta, jos puolelta maailman ihmisistä puuttuu ihmisoikeudet ja edellytykset edetä elämässään. Ilman riittäviä perustaitoja mahdollisuudet sosiaaliseen ja kulttuuriseen vuorovaikutukseen jäävät rajallisiksi. Helsinki Challenge on tilaisuus luoda ratkaisuja, jotka lisäävät mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Helsinki Challenge -haku on auki ja nyt on aika alkaa koota tiimejä, sillä kilpailuun tulee ilmoittautua 31.10. mennessä. Varsinainen kilpailuehdotus on jätettävä viimeistään 15.11.