Tuleva pääministeri Juha Sipilä sanoi että kaikki uuden hallituksen ministerit aloittaisivat työskentelynsä yhteisessä avokonttorissa Valtioneuvoston tiloissa. Sipilä ei ole aivan ajan tasalla: intouttavia uusia työn tiloja tutkiva EWE-tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta sanoo, että avo- ja koppikonttorikeskustelu on jo mennyttä maailmaa. Tutkijat keksivät hallitukselle kuusi parempaa ideaa hallituksen tulevista työtiloista.
1. Hyvä työympäristö tekee käyttäjästään älykkään ja tukee tämän hyvinvointia. Mahdollisuuden oman työn tuunaamiseen on tutkimuksissa todettu parantavan paitsi ihmisten hyvinvointia, myös luovuutta ja tuottavuutta. Tarvitaan olosuhteet, joissa tilojen käyttäjät kokevat itsensä toiminnan osapuoliksi eivätkä kohteiksi. Ratkaisu on tila, joka mahdollistaa yhteisen oppimisen ja kehittymisen tarinoita. Tällainen tila ei estä flow-kokemuksia ja älyllistä itsensä ylittämistä, vaan työntää niiden äärelle. Hyvässä työympäristössä, joka myös tuottaa hyvinvointia, ihmisillä on tärkeää olla sekä choice että voice eli mahdollisuus valita ja saada oma ääni kuuluviin.
2. Monitilatoimisto. Työpaikalla tärkeää on ihmisille altistuminen: avokonttori tai koppikonttori ei sinällään ole vastaus, vaan työtila, jossa sosiaalinen vuorovaikutus kaikilla olennaisilla tasoillaan lisääntyy. Tärkeintä on verkostoitua ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Työympäristöä kannattaa ajatella toimintalähtöisesti. Missä juuri tätä asiaa kannattaa tehdä? Silloin työllä voi olla monta paikkaa.
3. Työympäristö, joka ei ole yksi paikka, vaan verkosto eri paikkoja. Verkostoissa toimiminen edellyttää verkostomaisuutta myös työtiloilta. Silloin työpaikka ei ole kiinteistö, huone tai ”avokonttori”, vaan ajattelun ytimessä on työ, joka käyttää ympäristönsä resursseja palveluna kuten nykyiset uudet työpaikat jotka toimivat kuin kuntosalit, käyttömaksun eikä pinta-alan perusteella. Hyvä työympäristö tarjoaa käyttäjilleen näiden tarvitsemia apuvälineitä, olivat ne sitten konkreettisia pintoja, laitteita tai nykyään yhä älykkäämpiä sovelluksia ja virtuaaliympäristöjä.
4. Hyvin johdettu työpaikka. Hyvään työympäristöön kuuluu paikan ja sovellusten lisäksi olennaisesti myös johtaminen ja sosiaaliset käytänteet, joita kehittämällä työstä voidaan tehdä entistä mielekkäämpää. On alettu puhua palvelevasta johtamisesta, jossa keskeistä on muun muassa yksilön voimaannuttaminen ja kehittäminen, myötäeläminen sekä aitous ja vastuuttaminen. Tällaisissa olosuhteissa osapuolet voivat tehdä yhdessä asioita, muodollisia ja epämuodollisia. Jatkuva muutos edellyttää jatkuvaa oppimista ja poisoppimista, eivätkä siihen riitä perinteiset kolme koulutuspäivää vuodessa. Oppiminen kollegoilta ja verkostoilta on arkipäivää, ja tilat voivat tukea sitä monella tavalla.
5. Erilliset työpajat, joissa voidaan tehdä yhdessä asioita. Tila, jonka yhteisessä keittiössä tehdään ruokaa ja päätöksiä, yhteisessä demopajassa visualisoidaan ratkaisujen seurauksia, kehitellään tutkimustuloksista tehtävää johtopäätöstä tai pyöritellään aineistoa yhdessä ja niin edelleen. Perinteinen taukotila muuttaa muotoaan sykkiväksi sydämeksi, josta organisaation veri lähtee kiertämään.
6. Tilan ei tarvitse olla hieno, jos toiminta on hienoa. Työtilan ei tarvitse olla valmis, mikäli tila antaa mahdollisuuden muuntaa sitä toiminnan tarpeisiin ja jokainen käyttäjä saa sekä uskaltaa sitä muokata. Pari perusasiaa on hyvä pitää silti mielessä: Ikkunattomassa huoneessa ajatus ei lennä – ainakaan kauas – ja tilat ja palvelut pitävät yllä toiminnan vireen sekä rytmin. Nykyajassa saumaton virtuaalinen ympäristö on kaiken a ja o.