Planeettamme kestokyky on koetuksella. Kestämätön kulutus ja ilmastonmuutos tuovat mukanaan liudan universaaleja ongelmia köyhyydestä työttömyyteen. Näihin ongelmiin tarvitaan viimeistään nyt ratkaisuja. Tiede voi olla yksi niistä.
Meillä ja maailmalla on viime vuosina ryhdytty toimeen kestävämmän planeetan puolesta. Joulukuussa 2015 hyväksytyn Pariisin ilmastosopimuksen mukaan maapallon lämpötila ei saa nousta kahta astetta enempää. Vuonna 2016 alkaneessa YK:n universaalissa Agenda2030-ohjelmassa asetetaan 17 kestävän kehityksen tavoitetta köyhyyden poistamiseksi, tasa-arvon vahvistamiseksi ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Nyt toisen kerran järjestettävän tiedepohjaisen ideakilpailu Helsinki Challengen teemat kumpuavat Agenda 2030 -tavoitteista.
Globaalit kulutustottumukset, luonnonvarojen kestämätön käyttö ja ilmastonmuutos eivät ole vain ympäristöuhkia. Ne koskettavat kaikkea terveydestä ihmisoikeuksiin ja liiketoiminnasta elämän monimuotoisuuteen. Juuri luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäsi viime vuoden Helsinki Challenge -finalistitiimi Biodiversity Now.
“Paras tae muuttuvissa oloissa pärjäämiselle on mahdollisimman rikas luonnon monimuotoisuus. Se on toimeentulopankkimme ja uusien keksintöjen ja raaka-aineiden lähde”, Biodiversity Now -tiimin vetäjä ja Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen sanoo.
Biodiversity Now -tiimi työstää korvausjärjestelmää esimerkiksi yrityksille, jotka köyhdyttävät arjen monimuotoisuutta. Eksoottiset ja uhanalaiset lajit on suojeltu lailla, mutta nämä lait eivät koske vähempiarvoisia elinympäristöjä. Jos esimerkiksi kosteikon läpi rakennetaan moottoritie, aluetta ei puolusta kukaan. Ollikaisen tiimin tavoitteena on luoda lainsäädäntöön nojaava ekologisten kompensaatioiden järjestelmä. Siinä kerrotaan selkeästi, miten mitäkin luonnolle tehtyä vahinkoa tulee korvata.
Parempia elinoloja etsimässä
Luonnon monimuotoisuutta ja planeettamme hyvinvointia nakertaa pääasiassa ihminen. Ihmisten olisi pitänyt muuttaa elintapojaan jo kauan sitten, sanoo akatemiatutkija Irmeli Mustalahti Itä-Suomen yliopistosta. Hän perehtyy työssään ympäristöpoliittiseen kehitystutkimukseen ja vuorovaikutteiseen luonnonvarahallintoon.
“Kestämättömään kulutukseen perustuva taloudellinen kasvuajattelu koettelee planeetan rajoja pahiten”, Mustalahti tiivistää.
Toinen planeetan rajoja kirjaimellisesti koetteleva ilmiö on sekä Mustalahden että Ollikaisen mukaan ilmastopakolaisuus. Jo valmiiksi köyhissä maissa muun muassa sään ja lämpötilan ääri-ilmiöt, kuten tulvat ja kuivuus, aiheuttavat puhtaan veden ja ruoan puutetta. Ne vievät monilta päivittäisen toimeentulon ja pakottavat ihmismassoja jättämään kotinsa elinkelvottoman tilanteen vuoksi.
“Ilmastopakolaisuus on suuri globaali haaste. Se lisää yhteiskunnallisia kriisejä ja aiheuttaa entistä enemmän ympäristöongelmia. Esimerkiksi Afrikassa maankäyttöön, kaivostoimintaan ja luonnonvarojen hallintaan liittyvät konfliktit vaikuttavat turvallisuuteen ja elinolosuhteisiin negatiivisesti. Siksi jo nyt mantereen sisällä muutetaan paljon ja pakolaisuus kasvaa”, Mustalahti sanoo.
Suomessa kuitenkin moni asia on hyvin. Yhteiskuntamme on vakaa, koulutus laadukasta ja instituutiot luotettavia. Petrattavaa kuitenkin riittää, jos Suomi mielii kestävän kehityksen mallimaaksi. Talouden hidas kehitys ja työttömyys ovat lisänneet ihmisten välistä eriarvoisuutta. Kuten monissa muissa vauraissa maissa, myös Suomessa on syytä pohtia, kuinka kestävää luonnonvarojemme käyttö on.
Tiede auttaa maapalloa hädässä
Luonnonvarojen kestämätön käyttö liitetään usein energiasektoriin. Tulevaisuudessa energiajärjestelmät vaativat joustavuutta niin tuotannossa kuin kulutuksessa, jotta jo tapahtuneita ympäristövahinkoja saataisiin korjattua. Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila näkee, että juuri energiasektorilla on keskeinen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden täyttymisessä.
“Energiayhtiöiden tulee pyrkiä päästöttömään tuotantoon mahdollisimman nopeasti ja tarjota asiakkaille mahdollisuus sekä vaikuttaa omiin energiavalintoihinsa että osallistua puhtaan energiajärjestelmän luomiseen”, Antila kertoo.
Monet suomalaiset lämmittävät jo kesämökkejään aurinkoenergialla. Vaikka aurinkopaneelit saaristomökin pihassa eivät vielä poista maapallon ahdinkoa, aurinkoenergiassa on rutkasti potentiaalia, joka ei ole vain länsimaiden etuoikeus.
“Vähemmän kehittyneet maat voisivat valita puhtaat energiantuotannon ratkaisut heti ensimmäisenä vaihtoehtona. Ongelmaksi koituu tosin se, että vaikka aurinkosähkö on halvinta, se vaatii paljon investointikustannuksia”, Antila sanoo.
Markku Ollikaisen mukaan ilmasto- ja ympäristöhaasteiden ratkaisun avaimet ovat tutkimuksen ja tuotekehityksen kentällä. Ollikaisen Biodiversity Now -projekti on malliesimerkki siitä, mitä monet vaativat, mutta harva toteuttaa. Tieteen avulla voidaan ratkaista maapallon kestokykyä koettelevia ongelmia. Helsinki Challenge on mahdollisuus muuttaa maailmaa.
Helsinki Challenge -haku on auki ja nyt on aika alkaa koota tiimejä, sillä kilpailuun tulee ilmoittautua 31.10. mennessä. Varsinainen kilpailuehdotus on jätettävä viimeistään 15.11.