Kaupungit kasvavat, haasteet lisääntyvät. Tieteen avulla voimme vähentää eriarvoisuutta, luoda kestäviä yhteisöjä ja toimeentuloa.
Yli puolet maailman väestöstä asuu jo kaupungeissa, ja kaupungistuminen vain kiihtyy. Se tuo yhtäältä esimerkiksi koulutusmahdollisuuksia, mutta aiheuttaa toisaalta ongelmia muun muassa työllistymiselle, turvallisuudelle, ympäristölle ja hyvinvoinnille.
Vuonna 2016 YK lanseerasi kansainvälisen Agenda2030-ohjelman, jossa määritellään 17 kestävän kehityksen tavoitetta köyhyyden poistamiseksi, tasa-arvon vahvistamiseksi ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Helsinki Challenge -teemat nojaavat YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Jotta tavoitteet täyttyisivät, kaupungeissa on panostettava erityisesti ekologisuuteen, sanoo Helsingin yliopiston kaupunkiekologian tutkija Jari Niemelä. Hän veti viime vuoden Urban Academy -semifinalistitiimiä, joka kehittää kestävää ja osallistavaa kaupunkisuunnittelua.
“Jotta kaupungeista saadaan mahdollisimman kestäviä, ensin on turvattava kaupunkien biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemien toimivuus. Taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden pohjaksi tarvitaan luontoa”, hän sanoo.
“Kuntien ja valtioiden hallinto suuntautuu perinteisesti ylhäältä alas viranomaisilta asukkaille. Kaupungit sen sijaan ovat ketterämpiä. Kaupunkilaisten asiantuntemusta ja innovaatioita pitäisi hyödyntää paremmin ja yhdistää ne olemassa oleviin hallinnollisiin resursseihin”, Niemelä sanoo.
Kuihtuvat kaupungit jäävät kasvavien kaupunkien varjoon
Helsingin väkiluvun on arvioitu kasvavan 250 000 hengellä vuoteen 2050 mennessä. Se tekisi Helsingistä miljoonakaupungin. Yhä suurempi osa pääkaupunkiin muuttavista ihmisistä tulee ulkomailta.
“Ulkomaalaisen väestön nopea kasvu tuo yhtäältä lisää työvoimaa ja toisaalta haasteita palvelurakenteelle ja kulttuurille. Ei ole kyse vain siitä, miten ulkomaalaiset kotoutetaan tänne, vaan siitä, miten muutumme kansainvälisemmiksi ja hyväksyvämmiksi ulkomaalaisia kohtaan”, Niemelä sanoo.
Kaupunkien kasvun myötä syntyy liuta kestävyyteen, työllistymiseen ja koulutukseen liittyviä kysymyksiä. Niitä on pohdittu pohjoisen kasvukaupungiksi kutsutussa Oulussa, joka sai pelkästään viime vuonna reilu 2000 uutta asukasta. Se on pienen kunnan verran ihmisiä. Oulun työllisyysluvut olivat huonoimmillaan pari vuotta sitten, mutta nyt tunnelin päässä näkyy valoa ja kaupungissa halutaan kammeta työllisyys uuteen nousuun. Tämä vaatii tukea erityisesti nuorille, kokoomuksen kansanedustaja ja Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie.
“Oulussa on eläkeläisiä enemmän nuoria, opiskelijoita ja vastavalmistuneita. On tärkeää, että juuri he voivat hyvin. Siksi kaupungin täytyy tukea työllistämistä, vaikkei se olisikaan työnantaja. Heikko työllisyystilanne tekee tulevaisuudesta epävarmaa ja vaikuttaa hyvinvointiin.”
Väestön ja kaupunkien kasvu ovat globaaleja ilmiöitä. Erityisesti Euroopassa väestönkasvu on kuitenkin laantunut, mikä tuo mukanaan kaupunkien kasvuun nähden päinvastaisen ongelman: kaupunkien kutistumisen. Kasvavien kaupunkien huolena on, miten kaikille saadaan riittävästi tilaa ja työtä, kun taas kutistuvilla alueilla – kuten Valkeakoskella – kallista infrastruktuuria on liian paljon suhteessa ihmismäärään.
“Jos kaupunki hiipuu pois, valtava määrä pääomaa menee hukkaan. Olisi onnellista, jos kutistuvien kaupunkien ongelmia voitaisiin ratkoa, ja ihmiset, jotka haluavat asua näissä kaupungeissa, voisivat jäädä”, pohtii Aalto-yliopiston Living+-alustan projektipäällikkö, tekniikan tohtori Mikko Särelä.
Eriarvoistuminen ja digitalisaatio muokkaavat tulevaisuutta
Kaupunkien kasvaessa turvattomuus ja muun muassa gentrifikaatiosta johtuva eriarvoisuus lisääntyvät. Liikenne tappaa Suomessa satoja ihmisiä vuodessa, ja kaduilla tapahtuvaa väkivaltaa on ollut maailmanlaajuisesti viime vuosina merkittävästi enemmän.
“Turvallisuuden tunne on yhtä tärkeä kuin konkreettinen turvallisuus. Jos kaupungissa on turvattoman oloinen paikka, jonne kukaan ei halua mennä, siellä tapahtuvia rikoksia ei tilastoida. Turvattomuuden tunne vaikuttaa ihmisten elämänlaatuun ja käyttäytymiseen”, Särelä sanoo.
Tulevaisuudessa lisäksi ilmastonmuutos ja erityisesti sään ääri-ilmiöt uhkaavat kaupunkeja, ja niihin on sopeuduttava. Esimerkiksi Helsingin Jätkäsaaressa taloja rakennetaan jo kolmemetrisille korokkeille siltä varalta, että merenpinta nousee seuraavina vuosikymmeninä.
Digitalisaatio ja robotisaatio tuovat uusia näkökulmia kaupunkisuunnitteluun, taiteeseen, työhön ja sosiaalisen kanssakäymiseen. Ilmiöt todennäköisesti tarjoavat kaupungeille paljon, mutta myös vaativat niiltä paljon. Tarvitaanko jatkossa esimerkiksi tavarankuljetusroboteille infrastruktuuria, jota ei vielä ole keksitty? Helsinki Challenge tarjoaa tilaisuuden luoda ennennäkemättömiä ratkaisuja tulevaisuuden kaupunkien ongelmiin.
Helsinki Challenge haku on auki ja nyt on aika alkaa koota tiimejä, sillä kilpailuun tulee ilmoittautua 31.10. mennessä. Varsinainen kilpailuehdotus on jätettävä viimeistään 15.11.